Finnish Flag

My Facebook friend Tea is a professional copy-writer and very kindly offered to translate my testimony into Finnish.

She was keen to do this, so that people in Finland could read it.

I’m very grateful to her for doing this.

She translated it from Mike Shreve’s excellent website TheTrueLight.net

Please see the Finnish Translation below. For other Translations of it, please see this link.

Laura Maxwell’s Story : My Life As A Spiritualist

Laura Maxwellin tarina : Elämäni spiritualistina

Yliluonnolliset ilmiöt kiinnostivat minua jo lapsena. Muutamat psyykkiset tapaukset lapsena lisäsivät niihin liittyvää viehätyksen tunnetta. Äitini oli kokenut psyykkisiä tapahtumia lapsuudestaan lähtien, mutta hän oli niiden kanssa varsinaisesti tekemisissä vasta myöhemmällä iällä. Aloittaessani yläkoulun hänestä tuntui, että oli aika kokea enemmän. Ulkoiluttaessaan koiriaan eräänä päivänä puistossa meediona toimiva mies lähestyi äitiäni ja sanoi näkevänsä hänet tulevaisuudessa meediona. Mies kutsui äitini spiritualistiseen kirkkoon Glasgow’ssa, Skotlannissa, jossa asuimme.

Pian äitini oli täysillä mukana kaikessa yliluonnollisessa. Spiritualistisen kirkon uutena jäsenenä hän osallistui sunnuntaisin spiritualistisiin jumalanpalveluksiin, keskellä viikkoa kehitysryhmiin ja silloin tällöin joogatunneille. Hän jakoi kanssani kaiken oppimansa, ja minäkin kiinnostuin siitä. Hänen sydämensä toiveena oli harjoittaa meediokykyä, ja muut meediot rohkaisivat häntä siihen. He pyysivät äitiäni liittymään avoimeen kehityspiiriin, jotta hän oppisi meditoimaan ja välittämään kuolleiden viestejä. Äitini oli halukas kehittämään kykyjään selvänäössä, -kuulossa ja -tunnossa sekä saamaan oppia muilta meedioilta.

Aina kun äitini oli varannut yksityisistunnon paikalliselta tai vierailevalta meediolta, ostimme istuntonauhan ja kuuntelimme sen yhdessä samana päivänä. Meitä hämmästytti, kuinka paljon puolituntinen nauhoitus sisälsi henkikommunikaatiota. Henget kertoivat yksityiskohtaisesti elämästämme: tarkkoja nimiä, paikkoja ja päivämääriä. Oli selvää, etteivät meediot olleet huijareita, jotka lausuivat tiettyjä nimiä sattumalta. He kuvailivat todella tarkasti kuolleiden sukulaistemme fyysistä ulkonäköä ja luonteenpiirteitä; jopa toistivat heidän yleisiä sanontojaan ikään kuin sukulaisemme olisivat keskustelleet heidän kanssaan.

Liityin Glasgow’ssa sijaitsevaan spiritualistiseen kirkkoon. Äitini ja minä luimme mystisiä kirjoja chakrojen avaamisesta, kristalliparantamisesta, jälleensyntymisestä, vaihtoehtoisista terapioista ja niin edelleen. Kävimme New Age -keskuksissa saadaksemme tietoa henkisestä valaistumisesta, jota havittelimme. Olimme huolissamme ympäristöasioista ja kuluttamisesta sekä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja kansainvälisestä rauhantyöstä, joten osallistuimme mielellämme ihmisten ja eläinten kontakti- tai kaukoparantamiseen.

Lopulta osallistuimme myös muodonmuutosistuntoihin. Äitini kehittyi hyväksi automaattikirjoituksessa, ja meediot ennustivat, että minusta tulisi psyykkinen taitelija, joka piirtäisi kuvia kuolleista sukulaisista ja henkioppaista asiakkaille. Kokeilin Kirlian-kuvausta käyttäen infrapunafilmiä, jolle tallentui ektoplasmisia kuvia.

Seuraavien 10 vuoden aikana kuulimme usein tarinoita meedioista, jotka eivät enää kyenneet kontrolloimaan henkiä, jotka puhuivat heille tai heidän kauttaan. Monet meediot saivat hermoromahduksen tai kävivät ihmisten päälle väittäen, että heidän henkioppaansa olivat pakottaneet heidät siihen ja he päätyivät lopulta psykiatriseen hoitoon.
Kuulimme raportteja poltergeisteista meedioiden kotoa. Aluksi hyväksyimme selityksen, että ilkeämieliset tai pahantahtoiset henget saattoivat joskus tulla läpi ja aiheuttaa sellaista. Mutta kun se
tapahtui meille, sitä oli vaikea hyväksyä, ja sen seurauksena oli melkein mahdotonta toimia normaalisti.
Ystävämme, muut psyykikot ja meediot, eivät voineet tehdä mitään kotimme hyväksi. Henget puhuivat äidilleni jatkuvasti häiriten hänen nukkumistaan. Ne hyökkäsivät hänen päälleen fyysisesti, kolistelivat vaatekaapeissa ja paiskoivat ovia sekä tekivät muuta sen kaltaista. Yhden kerran ne pakottivat äitini transsiin ilman hänen suostumustaan, kun hän oli laittamassa ruokaa. Kun hän heräsi transsista, keittiö oli tulessa. Saavuin kotiin sen jälkeen, kun palokunta oli sammuttanut palon, onneksi ennen kuin se oli levinnyt muihin huoneisiin. Tajusimme, että äiti sekä koirat ja kissat olisivat voineet kuolla.

Äidin vanhempi täti, joka oli myös käynyt spiritualistisissa kirkoissa, tunsi näkymättömien käsien tarttuvan häneen ja työntävän hänet rappusia alas kotonamme. Sen seurauksena hänen ranteensa murtui. Mennessämme ostoksille katsoin kauhistuneena, kun äitini ikään kuin nostettiin ilmaan ja heitettiin jalkakäytävälle, josta hän paiskautui auton konepellille. Se ei ollut ainoa kerta.

Päätimme jättää spiritualismin ja käskimme henkioppaitamme poistumaan. Järkytykseksemme ne nauroivat meille ja loukkasivat meitä. Ne hyökkäsivät päällemme fyysisesti, mikä saattoi meidät aivan ymmälle, sillä ne olivat neuvoneet meitä ja olleet ystävällisiä meitä kohtaan vuosien ajan. Kävi kuitenkin selväksi, että ne olivat pettäneet meidät. Ne olivat väittäneet olevansa hyväntahtoisia, vaikka todellisuudessa ne olivat olleet kaiken aikaa kieroja.

Suurin järkytys oli, kun ”kuolleet sukulaisemme” kääntyivät meitä vastaan. Ne nimittelivät ja löivät meitä. Ne uhkasivat meitä, ettemme uskaltaisi jättää okkultismia. Olimmehan tietämättämme antaneet niille hallinnan ensimmäisestä päivästä, kun olimme kutsuneet ne elämäämme.

Toisena yliopistovuotenani äitini terveys huononi, ja hänen henkioppaansa uhkasivat tappaa ihmisiä hänen avullaan. Äitini lääkäri ei voinut hyväksyä poltergeisttapauksia ja diagnosoi hänelle skitsofrenian, joten hänet suljettiin mielisairaalaan. Kuukausia kestäneen rauhoittavan lääkityksen jälkeen lääkärit vapauttivat hänet avohoitoon. Äitini kertoi psykiatreille tarkoituksellisesti, ettei hän enää kuullut ääniä. He päästivät äitini kotiin. Kotiin palattuaan hän koki entistä pahempaa henkien häirintää ja teki itsemurhan.

Eräs kristitty, jonka olin tavannut psykologian oppitunnilla Strathclyden yliopistossa, kutsui minut helluntaikirkkoonsa. Hän kertoi muista psyykikoista, jotka olivat kokeneet vastaavia tragedioita, ja jotka olivat vapautuneet henkien vaikutuksesta, kun he olivat tunnustaneet Jeesuksen Kristuksen pelastajakseen. Luovuin spiritualismista ja minusta tuli kristitty. Myöhemmin eräs pastori ystävineen vieraili äitini kodissa ja puhdisti sen rukoilemalla. Jeesuksen nimessä kaikki henget lähtivät eivätkä palanneet. Myöhemmin myin äitini asunnon, eikä minun tarvinnut huolehtia siitä, että uudet asukkaat tulisivat häirityiksi.

Helluntaikirkossa ei seurattu kuollutta uskonnollista traditiota. Sen sijaan siellä oli elävä, rakastava ja miellyttävä ilmapiiri. Seurakuntalaiset olivat saaneet koulutusta profetointiin Pyhältä Hengeltä. Parantumisia ja muita ihmeitä tapahtui. Merkkejä ja ihmeitä tapahtui tuon tuosta. Itse asiassa näin muutamassa vuodessa enemmän parantumisia helluntaikirkoissa kuin spiritualistisissa kirkoissa yhteensä yli 10 vuodessa.

Kun minusta tuli kristitty, jopa ennen kuin olin lukenut Raamatun varoitukset okkultismista 5. Mooseksen kirjasta kappaleesta 18, tajusin välittömästi sen, mitä oli tapahtunut. Palapelin puuttuva palanen oli siinä. Kun kuolleet sukulaisemme ja henkioppaamme olivat alkaneet hyökätä äitini
päälle, se oli osoittanut sen, että ne itse asiassa olivat pahoja henkiä, jotka olivat pettäneet meidät ja vain jäljitelleet rakkaitamme. Kristityt antoivat selityksen sille, miksi kuolleiden oli mahdotonta palata puhumaan kanssamme. Kuoltuaan he ovat ikuisesti taivaassa tai helvetissä.

Minulle selitettiin myös, että pahat henget ovat langenneita enkeleitä. Niitä on ollut vuosisatoja ja niillä on psyykkistä tietoa perheistämme ja sukumme historiasta. Ne voivat muuttaa pahan ulkomuotonsa esiintyäkseen kuolleina perheenjäseninämme tai joskus eläneenä kuuluisuutena. Tämä saa vahvistuksensa 2. Korinttolaiskirjeessä kohdassa 11:14: ”Eikä ihme, tekeytyyhän itse Saatanakin valon enkeliksi. Ei siis ole mitenkään merkillistä, että hänen palvelijansa esiintyvät Jumalan asian palvelijoina. He saavat tekojensa mukaisen lopun.” Pahat henget toimivat spiritualismin avulla ja palvelevat Saatanaa saaden ihmiset uskomaan, että ne ovat kuolleita sukulaisia ja henkioppaita.

Ennen kuin irrottauduin okkultismista, en tiennyt Raamatusta kohtaa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4:1–3, ”Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa.”

Spiritualistina olin uskonut, että Jeesus oli vain jonkinlainen kosminen voima ja osa universaalia tietoisuutta tai psyykkinen parantaja. Kääntymykseni jälkeen kuulin monista psyykikoista, mustalaisista, meedioista, noidista ja jopa satanisteista, jotka olivat alkaneet minun tavoin ajatella, että olennot, jotka esiintyivät henkioppaina tai kuolleina sukulaisina, eivät olleet sitä, mitä ne väittivät olevansa. He olivat vapautuneet demonisista hyökkäyksistä vastaanotettuaan Kristuksen elämäänsä.

Kaksi menestyksekästä meediota Glasgow’sta, Sadie Bryce and Geordie Aitken, kääntyivät kristityiksi. Sadie vieraili kanssani samassa spiritualistisessa kirkossa. Hän puhui okkultistisesta menneisyydestään BBC:n ohjelmissa ja tallenteella, kun taas Paul Watson kirjoitti kirjassaan yksityiskohtaisen kuvauksen Geordien kokemuksesta. Kirjoittelimme toinen toisillemme Sadien kanssa, ja tapasin Geordien useita kertoja. Sain selville, että henget olivat johtaneet samalla tavalla harhaan meitä kaikkia.

Jeesus paransi pelkoni, fobiani ja fyysiset vaivani. Hän antoi minulle ilon ja rauhan, joita en edes tiennyt olevan olemassa. Hänen käsin kosketeltava ja rakastava läsnäolonsa on huomattavasti todellisempi kuin mikään muu kohtaaminen, jonka olin kokenut ollessani spiritualisti.

Kerrottuani elämäntarinani kirkoissa, satelliittitelevisiossa ja radiossa sain kuulla lukuisista ihmisistä, jotka olivat jättäneet spiritualistiset kokoukset, tarotkortti-illat ja vastaavat menot. Äskettäin viimeistelin todistusvoimaisen kertomuksen, joka sisältää joitakin yksityiskohtia tapahtumista, joita äitini, ystäväni ja minä koimme ollessamme tekemisissä okkultismin kanssa. Se sisältää myös joitakin upeita kohtaamisia Jeesuksen ja enkeleiden kanssa, ja ne ovat hyvin erilaisia kuin kohtaamiset, joita olin kokenut spiritualistina.
Jos haluat tilata kirjani A Spiritual Quest, otat yhteyttä sähköpostitse  laura.maxwell@protonmail.com